keskiviikko 7. marraskuuta 2012

Työasiat puntarilla

Tänään matkustan työhaastatteluun paikkakunnalle, josta en uskonut hakevani töitä. Työ olisi monipuolista ja kiinnostavaa, mutta osa-aikaista eikä museoalaa. Toisaalta juuri osa-aikaisuuden vuoksi laitoin hakemuksen menemään, koska en haluaisi olla kotona vain viikonloppuisin ja jossain muualla viikot. Osa-aikaisessa työssä on myös osa-aikaisen työn palkka, joten jos työ napsahtaa kohdalle, täytyy harkita todella onko kyseinen työkokemus varmasti sen arvoinen, sillä ansiot saattaisivat olla silti samaa luokkaa ammattiliitolta tulevan ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen kanssa miinus matkakulut, tietysti. Toisaalta työ näyttää ansioluettelossa aina tyhjää aukkoa paremmalta, mutta mikä sitten on järkevintä ja painaa vaa'alla enemmän.

Tästä tekstistä paistaa ehkä vähän liikaakin motivaationi taso kyseistä työhaastattelua kohtaan. No, käyn sen katsomassa joka tapauksessa, koska töitä on tiedossa nyt vain vuoden loppuun asti ja siksi täytyy katsoa kaikki kortit, vaikka haaveilen jostain muusta. Olen pian kulkenut kaksi vuotta lähikaupunkeihin töihin. Työmatkan aiheuttaman ikävyyden kärki on taittunut jo aikaa sitten ja pitkästä työmatkasta on tullut arkea eikä se ole lainkaan niin ikävää kuin aiemmin. Silti haaveilen työpaikasta kotikaupungistani ja vapaa-ajan kahdesta lisätunnista päivää kohden. Jospa pian olisi sen aika?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti